Korona-TIEDOTE

AUTAMME ASIAKKAITAMME SELVIÄMÄÄN KRIISIN YLI.

01/

Kassanhallinta ja Rahoitus

Keinoja kassan hallitsemiseksi ja kassavajeen välttämiseksi:

  1. Tee kassavirtalaskelma, laske mihin saakka kassa riittää. Tee muutama eri versio kassavirran kehittymisestä – ainakin ns. kauhuskenaario ja todennäköinen vaihtoehto.

  2. Hyödyntäkää verottajan ja rahoittajien tarjoamat ”kädenojennukset” heti.

  3. Käy läpi kaikki kulut, analysoi onko siellä sellaisia, joita voi välittömästi karsia.

  4. Selvitä erikseen mahdollisuudet ja keinot henkilöstökulujen vähentämiseksi.

  5. Käy läpi kulujen maksuehdot ja analysoi, voidaanko joidenkin laskujen maksamista siirtää (muista kuitenkin, että moni on samassa tilanteessa).

  6. Käy läpi myynnin maksuehdot ja analysoi voiko rahojen kotiuttamista nopeuttaa. Harkitse myös myyntisaatavien rahoitusta.

  7. Lykkää ne investoinnit, joista ei ole vielä sovittu ja jotka eivät ole pakollisia

  8. Laadi laskelmat ja esitys lisärahan hankkimiseksi yhtiöön. Tärkeintä hahmottaa kuinka paljon rahaa tarvitaan. Keskeiset lisärahan lähteet ovat oma pankki ja mahdollinen rahoitusyhtiö sekä nykyiset omistajat. Harkitkaa myös uusien rahoittajien ja omistajien käyttöä. Huomaa, että korot ovat nyt erittäin alhaiset ja ennusteiden mukaan sellaisina myös pysyvät pitkän aikaa.

  9. Selvitä mahdollisuudet nopean lisämyynnin aikaansaamiseksi.

Pankit

Pankista voit hakea mahdollisuuksien mukaan käyttöpääomalainaa. Korot näillä näkymin ovat maltilliset vielä pitkään. Valtio on kasvattanut Finnveran tasetta ja takauksia pankkilainoille voi hakea normaalisti.

Mikäli yhtiöllä on lainaa, tarjoavat monet pankit myös maksuvapaita kuukausia.

Finnvera

Finnveran rahoitustuotteista on käytössä pankkien kautta käytettävät alkutakaus ja pk-takaus, sekä Finnvera-takaus.

Finnvera Oyj kykenee nykyvaltuuden puitteissa lisäämään yritysrahoitusta 2 miljardilla eurolla, joten valtuuden korotus 12 miljardiin euroon mahdollistaa 10 miljardin euron lisärahoituksen yrityksille.

 

Business Finland

Business Finland avasi 19.3.2020 kaksi uutta rahoituspalvelua, joilla pyritään lieventämään koronavirusepidemian aiheuttamia talousvaikutuksia. Rahoituspalvelut on tarkoitettu Suomessa toimiville pk- ja midcap-yrityksille, joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta.

Rahoituksen avulla yritykset voivat selvittää ja suunnitella uusia liiketoimintoja, korvaavia toimitusketjuja ja tuotannon sekä työn tekemisen tapojen uudelleenorganisoimista koronaviruksen aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen.

Rahoituspalvelujen kohteena ovat ainakin matkailu, matkailun oheispalvelut, luovat ja esittävät alat sekä kaikki toimialat, joiden alihankintaketjujen toimivuuteen koronavirustilanne on vaikuttanut tai vaikuttamassa. Rahoitus on tarkoitettu yritykselle uusien liiketoimintojen selvittämiseen ja kehittämiseen poikkeusoloissa. Ensimmäiset rahoituspäätökset on tehty jo 20.3.2020.

 

ELY-keskus

ELY-keskukset saavat lisätalousarviossa 50 miljoonan euron lisätukiresurssin elinkeinorahoitukseen. Rahoitus on kehittämisavustusten muodossa jaettavaa rahoitusta ja se suunnataan erityisesti palvelualojen, mutta myös tarpeen mukaan kaikkien toimialojen vaikutusten hallintaan. Tavoitteena on, että uutta rahoitusta voisi hakea viikosta 13 alkaen. Lisäksi ELY-keskukset nopeuttavat tukien maksatuksia.

"Ps. Autamme rahoituskysymyksissä."

02/

helpotuksia verottajalta

Verohallinto on antanut yrityksille helpotuksia verojen maksamiseen koronatilanteen aikana alla olevan mukaisesti.

  • Veroilmoitukselle voimme hakea tarvittaessa lisäaikaa ja myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä perustellusta syystä (esim sairaus).

  • Alv-ilmoituksien myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä sairastumisen johdosta.

  • Veroille voidaan hakea maksujärjestelyä hieman löyhemmin ehdoin 25.3. alkaen.

    • Mikäli veroja on ulosotossa, tulee maksujärjestely sopia ulosottomiehen kanssa.

  • Ennakkoveroihin voidaan hakea tarvittaessa muutos.

 

Ensisijaisesti pyrimme siihen, ettei lisäaikaa veroilmoituksen jättämiselle tarvitsisi hakea.

 

Päivitettyä infoa pääsette lukemaan täältä: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/korona/

 

03/

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA

Hallitus linjasi tiedotustilaisuudessaan, että yrittäjien ja freelancereiden toimeentulo turvataan yritysmuodosta riippumatta työttömyysturvan kautta seuraavasti:

  • Yritystoiminnan edellytysten tilapäisluonteinen heikentyminen koronan vuoksi on peruste arvioida yritystoiminta työllistävyydeltään sivutoimiseksi yritystoiminnaksi. Sivutoimisen yritystoiminnan perusteella henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen.

  • Päätoimisesti työllistyneen yrittäjän työttömyysetuuden saaminen ei edellyttäisi yritystoiminnan lopettamista.  

  • Muutos ei erottele eri yhtiömuodoissa harjoitettua yritystoimintaa, mikä turvaa poikkeusoloissa yrittäjien yhdenvertaisuuden.

  • Yrittäjän oma ilmoitus (kuvaus toiminnasta ja siitä, miten korona on vaikuttanut yritystoiminnan harjoittamisen edellytyksiin) riittäisi, mikä vähentää selvitystyön ja harkinnan tarvetta työ- ja elinkeinotoimistoissa.

 

Vielä ei ole tarkempia tietoja yksityiskohdista tai milloin etuutta voi alkaa hakemaan. Tiedotamme heti, kun tiedämme lisää. (päivitetty 21.3.2020)

04/

VASTUU TYÖNTEKIJÖISTÄ

Työntekijän oikeus palkkaan työnteon estyessä

 

  •  Jos työnantaja ohjeistaa tai määrää omalla päätöksellään työntekijän jäamään kotiin tartuntariskin vuoksi ilman sairauden todentavaa lääkärintodistusta,
    on työnantaja velvollinen maksamaan palkkaa.

  • Jos työntekijä päättää jäädä kotiin tartuntariskin vuoksi ei työnantajalla ole lähtökohtaisesti palkanmaksuvelvollisuutta. Toisaalta työnantajan velvoitteena on kuitenkin järjestää työntekijälle olosuhteet ja työn luonne huomioiden turvallinen työpiste – erityisesti jos työntekijä kuuluu riskiryhmään.

 

Lomautus

 

Lomauttamisella tarkoitetaan työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä. Työsuhde pysyy kuitenkin lomautuksen aikana muutoin voimassa.

 

  • Lomautusilmoitus on annettava työntekijälle viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Huom! Koronan vuoksi lomautusilmoituksen antaminen on lyhennetty viiteen päivään.

    • Määräaikainen työntekijä voidaan tällä hetkellä lomauttaa vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä (työnteon estyminen TSL 2:12 §)

  • Työnantaja ja työntekijä saavat sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi, jolloin ei tarvitse noudattaa 14 päivän ilmoitusaikaa

  • Lomautuksen alkamisajankohtaa ei voi siirtää vaan lomautus on peruttava ja annettava uusi lomautusilmoitus

    • Työnantaja ja työntekijä voivat sopia siirtämisestä, samoin lomautuksen väliaikaisesta keskeyttämisestä

    • Työehtosopimuksilla voi olla määräyksiä lomauttamisesta ja sen keskeyttämisestä, joten .

  • Työnantaja voi lomauttaa työntekijän joko osittain tai kokonaan riippuen lomautuksen perusteesta. Osittaisella lomautuksella voidaan lyhentää joko päivittäistä työaikaa (esim. 7,5 tunnista 6 tuntiin) tai viikoittaista työaikaa (esim. 5 päivästä 3 päivään). Työnantaja harkitsee lomautuksen toteutustavan lomautustarpeen mukaan ja lomautus voi olla voimassa joko määräajan tai toistaiseksi.

    • Koronaviruksesta johtuvat

    • Yleinensuosituson, että ennen palkattoman lomautuksen alkua käytetään mm. kertyneet saldot, vuosivapaat, työajanlyhennysvapaat ja erääntyvät vuosilomat. Näihin liittyvät mahdolliset tarkemmat määräykset on hyvä varmistaa myös sovellettavasta työehtosopimuksesta sekä paikallisista sopimuksista.

 

"Ps. Autamme lomautuspapereiden tekemisessä."

Työntekijän toimeentulo

 

  • Lomautus keskeyttää palkanmaksun eli

  •   ellei olosuhteet muuta edellytä tai muusta sovita.

  • Lomautusajalta maksetaan työntekijälle työttömyyspäivärahaa.

  • Lomautetun työntekijän tulee ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä.

  •  Ilmoittautumista työnhakijaksi ei voi tehdä takautuvasti ja työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jonka henkilö on ollut TE-toimistossa työnhakijana.

  • Työntekijän tulee varmistaa päivärahahakemukseen liittyvät toimet TE-toimistolta ja/tai työntekijäliitolta. Sähköiset asiointipalvelut nopeuttavat hakemusten käsittelyä.

  • Jos lomautus kestää lyhyemmän aikaa, tulee päivärahaa hakea työntekijän toimesta aikaisintaan viimeisen lomautuspäivän jälkeen. Päiväraha haetaan aina takautuvasti jo kuluneelta lomautusajalta.

 

Sairastuminen ja karanteeni

 

  •  Työnantajallaonnormaalityösopimuslaintaityöehtosopimuksenmukainen velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa työntekijälle, joka on sairastunut koronavirukseen.

  • Työsopimuslain mukainen sairausajan palkka on 1+9 päivää mutta työsuhteessa noudatettavassa työehtosopimuksessa on voitu sopia myös pidemmästä sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Palkanmaksuvelvollisuus tulee varmistaa paikallisista sopimuksista sekä työehtosopimuksesta.

  • Jostyöntekijäntyökyvyttömyysjatkuuvieläsenjälkeen,kuntyönantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa on päättynyt, työntekijän tulee hakea Kelan sairauspäivärahaa.

  • Työntekijän tulee ilmoittaa sairauspoissaolosta työnantajalle viipymättä. Työsopimuslain mukaan työntekijän tulee työnantajan pyynnöstä toimittaa työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

  • Monilla työpaikoilla noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan työntekijä voi olla työkyvyttömyyden vuoksi poissa töistä esimerkiksi 3 päivää.

  • Työnantajan on hyvä tiedottaa organisaatiota sairauspoissaolojen ilmoittamiseen liittyvistä käytänteistä.

  • Jos työntekijä tai hänen alle 16-vuotias lapsensa on koronaviruksella altistumisen johdosta viranomaisen asettamassa karanteenissa, hän voi sopia työnantajansa kanssa etätyön tekemisestä mahdollisuuksien mukaan. Kaikissa työtehtävissä etätöiden tekeminen ei kuitenkaan ole mahdollista.

  • Työntekijällä on mahdollisuus saada ansionmenetyksestä Kelan maksamaa tartuntatautipäivärahaa. Tartuntatautipäivärahan maksaminen edellyttää, että jokin näistä kolmesta ehdosta täyttyy:

    1. kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt työntekijän olemaan poissa töistä;

    2. sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt työntekijän karanteeniin tai eristettäväksi; tai

    3. EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa eristetyllä tai karanteeniin määrätyllä henkilöllä on todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä näitä rajoituksia kyseisessä maassa.

  • Jos työntekijä asetetaan viranomaispäätöksellä karanteeniin, lakkaa palkanmaksuvelvollisuus, mutta työntekijä voi hakea tartuntatautipäivärahaa:

  • Päivärahaa voidaan maksaa myös EU-alueella eristetylle tai karanteenin määrätylle henkilölle. Karanteenista tai eristyksestä tarvitaan todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä näitä rajoituksia kyseisessä maassa: https://www.kela.fi/ajankohtaista-tyonantajat (Kelan uutinen 6.3.2020)

  • Huomioitavaa on, että tartuntatautipäivärahaa ei makseta ilman karanteenipäätöstä ja lähtökohtaisesti työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta nykyisen lainsäädännön puitteissa.

 

Tartuntatautipäiväraha, korvaus ansionmenetyksestä

 

  • Korvaa ansionmenetyksen, kun olet poissa työstä

    • karanteenin tai eristyksen vuoksi

    • alle 16-vuotiaan lapsen, jonka huoltaja olet, karanteenin takia

  • Jos teet työsi etätyönä, et ole oikeutettu tartuntatautipäivärahaan. Palkanmaksu työnantajanpuolesta jatkuu sovitusti tehdyn työajan osalta.

  • Työnantajan tai hallituksen suositus tai määräys kotiin jäämisestä ei ole peruste tartuntatautipäivärahalle.

  • Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa ja se verotetaan kuten sairauspäiväraha.

 

  • Työntekijän vastuulla on:

    •  Hakea itse tartuntatautipäivärahaa Kelan verkkopalvelussa. Liitteeksi tarvitaan kopio työstä poissaolopäätöksestä tai A-lääkärintodistus, jonka on allekirjoittanut tartuntataudeista vastaava lääkäri.

    • Vaihtoehtoisesti työntekijä voi täyttää ja tulostaa sairauspäivärahahakemuksen (SV 8) ja postittaa sen liitteineen Kelaan. Hakemukseen tulee muistaa merkitä, että haet tartuntatautipäivärahaa

    • Hakea tartuntatautipäivärahaa kahden (2) kuukauden kuluessa poissaolopäätöksen alkamisajankohdasta

  • Työnantajan vastuulla on:

    • ilmoittaa palkanlaskentaan aika, jonka työntekijä on poissa työstä

    •  ilmoittaa Kelalle ansionmenetyksen määrä

 

Vaikutus vuosiloman pitoon

 

  • Työnantajalla on vuosilomalain mukaan mahdollisuus määrätä työntekijöitä vuosilomalle, jotta työntekijät eivät saapuisi työpaikalle poikkeustilanteesta johtuen jotta mm. vältetään tartuntariskiä ja siirretään mahdollisia lomautuksia:

    • Vuosilomalain mukaan Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista.

    • Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Vuosilomasta on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

  • Työnantaja voi määrätä pidettäväksi vain käynnissä olevan lomakauden lomia (lomanansainta ennen 1.4.2019).

    • Työnantaja voi tällä hetkellä määrätä pidettäväksi vain käynnissä olevan talvilomakauden lomia.

    • Talvilomakausi päättyy 30.4.2020.

  • Kesälomakauden alkaessa 2.5.2020 työnantaja voi edellä mainittua ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän kesälomalle (loman ansainta 1.4.2019-31.3.2020).

  • Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan normaali vuosilomapalkka.

g.Vaikutus vuosiloman ansaintaan

 

  • Poikkeustilanne saattaa vaikuttaa myös työntekijän vuosilomien kertymiseen:

    • Vuosilomaa kertyy normaalisti sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi.

    • Jos työntekijä kuitenkin lomautetaan kokoaikaisesti, vuosilomaa kertyy lomautusaikana enintään 30 työpäivältä.

    • Jos työntekijä lomautetaan osittain, vuosilomaa kertyy enintään 6 kuukaudelta.
      - Jos tällainen työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, uuden 6 kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen.

 

ASIAKKAAN TULEE TIEDOTTAA SEURAAVAT MUUTOKSET PALKKAHALLINTOON:

  • Yksilöity poissaolon peruste (esim. oma sairaus, lapsen sairaus, päiväkodin sulkeminen, karanteeni) ja poissaolon kesto

  • Ennakoidusti mahdolliset yt-neuvottelut ja lomautukset

  • Sovitut lomajaksot ja muut esim. saldoihin vaikuttavat poissaolot poikkeustilanteessa

  • Vahvistaa mahdolliset poikkeamat lain tai työehtosopimukseen minimimääräyksiin tai vahvistus, että toimintaan näiden rajojen mukaisesti poikkeustilanteessa. (Esim. että palkaton poissaolo maksetaan palkallisena tai palkallista jaksoa pidennetään työntekijöiden eduksi.)

  • Luontoisetujen mahdollinen säilyminen palkattoman poissaolon osalta (asiakkaan tulee tehdä linjaus luontoisetujen päättymisestä)

05/

JOUSTOJA YEL & TYEL VAKUUTUKSIIN

  • Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut poikkeussäännön TyEL- ja YEL-vakuutusehtoihin, joka antaa työeläkeyhtiöille mahdollisuuden myöntää asiakkailleen kolme (3) kuukautta pidemmän viivästyskorottoman ajan (maksuajalta peritään nykyinen 2% vakuutusmaksukorko, mutta ei viivästyskorkoa). Eläkeyhtiöissä 20.3.2020 ja sen jälkeen erääntyvät YEL- ja TyEL-laskujen perintä ei etene.

    • Vakuutusyhtiöillä on käytössään jousto, joka tarkoittaa 10-20% pienennettyä vakuutusmaksua, mutta ei vaikuta pienentävästi mahdollisiin korvauksiin. Joustolle on omat ehtonsa ja voit tiedustella niistä lisää omasta vakuutusyhtiöstäsi.

  • Poikkeussääntö koskee aikaväliä 20.3.-30.6.2020.

  • Hallitus hyväksyi esityksen työeläkemaksujen tilapäisestä alentamisesta. 2,6% alennus toteutetaan viimeistään kesäkuussa ja se on voimassa vuoden loppuun saakka. Puskuria kartutetaan uudestaan korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022-2025 siten, että alennuksen vaikutus kompensoidaan kokonaan.

Puh. 010 2194850     toiimisto@aag.fi.     Katajanokanlaituri 5, 00160 Helsinki       Kampanja

© 2018 Alliance Advisory Group Finland. All rights reserved. Tietosuojaseloste