top of page

Mikä on salassapitosopimus ja mistä siinä sovitaan?

Salassapitosopimus 240 € (tilitoimiston asiakkaille -50%)

NDA tarkoittaa salassapitosopimusta, joka tulee englannin kielen sanoista non-disclosure agreement. NDA on yksi liike-elämän yleisimmistä sopimuksista. Sillä suojataan yrityksen arvokkaita liikesalaisuuksia, kuten esimerkiksi asiakastietoja, tuotekehitystä, yhteistyökumppaneita ja taloustietoja.


NDA tulee solmia aina, kun yritys luovuttaa arkaluontoista tietoa esimerkiksi sopimuskumppanille, konsultille, työntekijälle tai alihankkijalle. NDA tehdään poikkeuksetta myös yritysjärjestelyiden yhteydessä. Tässä kirjoituksessa käyn läpi mistä tyypillisessä yritysten välisessä NDA:ssa sovitaan. Työntekijän salassapitositoumuksia ei käsitellä tässä blogissa.



Vähäinen sääntely ja sopimusvapaus

Liikesalaisuuslaki suojaa tiettyjä liikesalaisuuksia, mutta sen sisältö on suppea eikä riitä ilman NDA:ta turvaamaan yrityksen tärkeitä salaisuuksia. Laissa ei ole myöskään salassapitosopimuksia koskevaa sääntelyä vaan se on yleinen sopimus, johon sovelletaan sopimusoikeudellista sääntelyä. Osapuolilla on siis sopimusvapaus eli sopimusehdoista voidaan sopia vapaasti.


Mitkä tiedot ovat salaisia

Tyypillisesti sovitaan, että kaikki luovutettu tieto on salaista, ellei siitä toisin mainita. Yleensä sopimuksessa mainitaan myös esimerkinomaisesti mitä tietoja kyseinen sopimus salassapitosopimus koskee.


Kyseiset tiedot voivat olla esimerkiksi strategioita, liiketoimintasuunnitelmia, taloudellista asemaa, budjetteja, tuotteita ja palveluja, tuotekehitystä, keksintöjä, tutkimustuloksia, immateriaalioikeuksia, markkinointia, asiakas-, päämies- ja yhteistyösuhteita taikka muita luovuttajan liiketoimintaan liittyviä seikkoja.


Lisäksi on tyypillistä mainita siitä miten tieto on saatu. Usein sopimukseen sisällytetään tiedot, jotka on saatu kirjallisesti, sähköisesti, suullisesti, visuaalisesti tai muulla tavoin.

Mikäli NDA koskee vain jonkin hankkeen neuvotteluvaihetta, on tärkeää ottaa myöhemmin solmittavaan pääsopimukseen salassapitoehto tai tehdä siihen liittyvä erillinen salassapitosopimus. Erittäin salaisissa operaatioissa salassa pidettävään tietoon voidaan sisällyttää osapuolten neuvottelut, liikesuhde tai kyseinen salassapitosopimus.


Mitkä tiedot eivät ole salaisia

Salassapitovelvollisuuden ulkopuolelle rajataan aina tiedot, jotka ovat yleisesti saatavilla taikka muuten julkisia tai ne olivat vastaanottajan hallussa ennen NDA:n allekirjoittamista. Ulkopuolelle rajataan myös tiedot, jotka on saanut kolmannelta osapuolelta.

Tyypillisesti sovitaan myös, että sellainen tieto ei ole enää salaista joka on tullut julkiseksi esimerkiksi luovuttajayrityksen oman tietovuodon johdosta.


Ei ole myöskään harvinaista, että salassapidon ulkopuolelle rajataan tieto, jonka vastaanottaja on itsenäisesti hankkinut tai kehittänyt hyödyntämättä luovuttajalta saamaansa luottamuksellista tietoa. Nämä ovat käytännössä vaikeita tilanteita ja vastaanottajan on vaadittaessa pystyttävä näyttämään kehitystyön itsenäisyys toteen kirjallisilla dokumenteilla.


Kilpailijat NDA:n osapuolina

Mikäli yritys laatii NDA:n kilpailijansa kanssa, voi olla hyvä sopia, ettei osapuolilla ole velvollisuutta vastaanottaa tai luovuttaa salaista tietoa. Kilpailijalta saatu luottamuksellinen tieto voi rajoittaa yhtiön toimintaa pahimmillaan vuosien ajan.


Tietojen suojaaminen ja kielletty käyttö

Tyypillisessä NDA:ssa tietojen suojaaminen ja kielletty käyttö sisältävät ainakin:

  • velvoitteen luottamuksellisen tiedon suojaamiseen

  • velvoitteen soveltaa vähintään samantasoisia menetelmiä kuin yritys itse soveltaa omien luottamuksellisten tietojen suojaamisessa

  • kiellon kopioida aineistoa vastoin tarkoitusta

  • kiellon luovuttaa aineistoa kolmansille ilman, että NDA sitoo heitä

  • kiellon käyttää tietoja omassa liiketoiminnassa

Toinen tapa on määritellä kielletyksi kaikki mitä ei erikseen sopimuksessa määritellä sallituksi. On myös mahdollista nimetä henkilöt, joilla on oikeus salassapidettävään tietoon. Nämä ovat kuitenkin harvemmin käytettyjä sopimusehtoja.


Lisäksi salassapitosopimuksissa on usein rajoitus, jonka mukaan tietoja voidaan luovuttaa pakottavan lain, viranomaismääräyksen tai tuomioistuimen päätöksen nojalla. Oikeudessa tuskin kestäisi sellainen sopimus, joka kieltäisi tietojen luovuttamisen kyseisissä tilanteissa. Ehto näyttää kuitenkin vakiinnuttaneen paikkansa suomalaisissa salassapitosopimuksissa, eikä siitä mitään haittaakaan ole

.

Sopimussakko on oleellinen osa salassapitosopimusta

Lain nojalla sopimusta rikkonut osapuoli on velvollinen korvaamaan sopimusrikkomuksellaan aiheuttamansa vahingon. Käytännössä vuodettujen liikesalaisuuksien arvoa on mahdoton määrittää eikä sopimuksia tyypillisesti jätetä sen varaan. Sopimussakkoehto on yleinen tapa määrittää korvauksen alaraja. Usein sitä täydennetään ehdolla, jonka mukaan sopimussakon ylittävät vahingot on korvattava loukatulle osapuolelle, mikäli ne kyetään näyttämään.


Sopimussakko tulee mitoittaa niin suureksi, että se toimii riittävänä kannustimena pysyä sopimuksessa. Käytännössä sopimussakon suuruus riippuu salassa pidettävän hankkeen koosta. Sopimussakko voi olla kymmenien tai satojen tuhansien, jopa miljoonien suuruinen. Sopimussakkoa määritettäessä on myös hyvä varmistaa sopimuskumppanin maksukyky. Sopimussakolla ei ole merkitystä, jos rikkova osapuoli on maksukyvytön tai konkurssissa.


Sopimuksen voimassaolo

NDA:n voimassaolo voi olla määräaikainen ja erääntyä esimerkiksi viiden vuoden päästä. Toinen vaihtoehto on sitoa sopimus toiseen sopimukseen esimerkiksi siten, että NDA on voimassa viisi vuotta päsopimuksen päättymisen jälkeen. Kolmas ja huonoin vaihtoehto on, että voimassa olosta ei ole sovittu. Tällöin osapuolilla on mahdollisuus irtisanoa sopimus kohtuullisella irtisanomisajalla. Tämä on kuitenkin niin riitaherkkä käsite, että voimassaolosta ja irtisanomisajasta tulee sopia NDA:ssa


Sovellettava laki

Jos sovellettavasta laista ei ole sovittu, perustuu lainvalinta lakiin ja kansainvälisiin säädöksiin. Useimmin lainvalintaehto kannattaa ottaa osaksi sopimusta vain tilanteissa, joissa sopijapuolilla tai sopimuksen kohteella on selkeä yhteys muuhun maahan kuin Suomeen. Lainvalintaa koskevat säännöt ja periaatteet rajataan pääsääntöisesti suomalaisten sopimustenen ulkopuolelle, koska ne voisivat johtaa muun lain soveltamiseen.


Erimielisyyksien ratkaiseminen

Riita on mahdollista ratkaista yleisessä tuomioistuinmenettelyssä tai välimiesmenettelyssä. Salassapitosopmuksissa käytetään pääsääntöisesti Keskuskauppakamarin mallivälityslauseketta. Tämän etuna on luottamuksellinen ja nopea prosessi. Lisäksi yleisen tuomioistuimen antamia ratkaisuja pidetään usein arvaamattomampina, kuin välimiesmenettelyn. Yleisen tuomioistuimen etuna on alhaisemmat kustannukset. Pienillä yrityksillä voi olla ainoa vaihtoehto riidellä riitansa hitaassa, mutta kohtuuhintaisessa tuomioistuimessa. Jos riita tullaan ratkaisemaan tuomioistuinmenettelyssä, ratkaisua voidaan hakea myös erillisessä tuomioistuinsovittelussa, joka on vaihtoehto oikeudenkäynnille.


Kärjäoikeudessa jutun hävinnyt osapuoli maksaa molempien osapuolten oikeudenkäyntikulut. Välimiesoikeus taas voi tarvittaessa jakaa maksuja osapuolten kesken, eikä hävinnyt osapuoli välttämättä joudu maksamaan aivan kaikkia menettelystä aiheutuneita kuluja.

Comments


bottom of page