Riskirahoitusta hakevan yrittäjän on syytä laatia ensitöikseen cap table. Törmään usein tilanteeseen, jossa cap table sekoitetaan osakasluetteloon. Nämä ovat kuitenkin eri dokumentteja, joilla on eri käyttötarkoitus.
Esimerkki cap tablesta
Cap tablelle ei ole vakiintunutta suomalaista käännöstä. Se on taulukko, josta selviää kunkin osakkaan ja osakkeisiin oikeuttavan oikeuden haltijan nimi ja osakkeiden lukumäärä osakaslajeittain. Lisäksi taulukossa on eritelty osakkaiden omistusosuudet prosentteina.
Cap table on työkalu startup-yrityksen rahoitusrakenteen suunnitteluun. Sijoittajaa kiinnostaa miten omistusosuus laimenee esimerkiksi uusien osakekierrosten ja optio-oikeuksien seurauksena.
Cap tablen voi esittää useammalla tavalla, kunhan se on helposti muokattava ja sisältää tarvittavat tiedot. Suosittelen taulukkolaskentaohjelman käyttöä.
Osakeyhtiön osakasluetteloon kirjataan kaikki yhtiön osakkeenomistajat osoitetietoineen. Luettelo on julkinen ja se tulee pitää yhtiön pääkonttorissa kaikkien saatavilla. Lisäksi siitä on pyydettäessä annettava kulukorvausta vastaan kopio sitä pyytvälle. Osakasluettelo sotketaan usein cap tableen. Osakasluettelon sisällöstä säädetään OYL:ssa. Osakkeita hankkinut saa osakkeenomistajan oikeudet lähtökohtaisesti vasta, kun hänet on merkitty osakasluetteloon. Osakasluettelon laatiminen ja ajan tasalla pitäminen ovat hallituksen vastuulla.
Yrittäjän tulee muistaa, että jokainen dokumentti on osa yrityksen brändiä. Osakasluettelon ja cap tablen ammattimainen laatiminen edustavat hyvää hallintoa, jolla voi erottautua edukseen esimerkiksi rahoitusneuvotteluissa.