top of page
  • Writer's picturePetri Kuosmanen

Rakkaus on ikuista, mutta kohteet vaihtelevat myös sijoittajilla.

Päivitetty: 4. jouluk. 2022

”Rakkaus on ikuista, mutta kohteet vaihtelevat” on voitu havaita ihmisten rakkauselämään hyvin yleisesti liittyväksi ilmiöksi. Saman kaltaisen ilmiön voidaan todeta pätevän myös sijoittamiseen liittyen, kun tarkastellaan historiallisia sijoituskuplia. Perustellusti voidaan todeta, että ”sijoituskuplat ovat ikuisia, mutta kohteet vaihtelevat”. Seuraavassa tarkastellaan sitä, miten historiallisten sijoituskuplien kohteet kiertävät eri sijoitushyödykkeissä, mutta suuri innostus aina johonkin uuteen toistuu hämmästyttävän saman kaltaisena sijoituskuplasta toiseen.


Tulppaanimania Hollannissa


Ensimmäisenä tunnettuna sijoituskuplana pidetään Hollannissa vuosina 1634–1637 tapahtunutta tulppaanisipuleihin liittynyttä sijoituskuplaa – tai jopa suoranaista maniaa. Tulppaaneissa oli kyse uutuudesta ja sen ajan statussymbolista, josta hyvin laajat kansanjoukot innostuivat. Tuppaanisipuleihin liittynyt virus muovasi uusia väriyhdistelmiä tulppaaneihin, joista saattoikin tulla hyvin haluttuja ja arvokkaista – jopa omakotitalon hintaisia. Voidaankin kysyä, miksi sitten ei enää tulppaanisipulista makseta tuollaisia hintoja tai miksi vielä vähäpätöisemmästä ja statukseltaan olemattomasta sijoituskohteesta kuten yhdestä Bitcoinista vuoden 2021 loppupuolella on jo maksettu jo yli 68 000 dollaria.


Etelänmeren kauppakomppanian kupla Englannissa


Uutuuden viehätys ja epärealistiset tulevaisuuden odotukset leimasivat myös Englannissa tapahtunutta South Sea Companyn eli Etelänmeren kauppakomppaniaan liittynyttä sijoituskuplaa vuonna 1720. Sijoittajat innostuvat tällöin Espanjaan kuuluvien Amerikan siirtomaiden kauppaan keskittyneestä yhtiöstä, jossa erityisesti orjakaupan arveltiin tarjoavan huimia tuottoja. Kauppakomppanian osakkeen arvo nousi 128 punnasta yli 1000 puntaan ja myös tämä hintaralli innosti laajoja kansanjoukkoja – ja jopa tieteellisen ajattelun isänä pidetty Isaac Newton lähti spekuloimaan tällä osakkeella kohtalokkain seurauksin. Aluksi voitettuaan paljon rahaa, niin Newton lähti uudestaan mukaan spekulaatioon häviten lopulta yli 3 miljoonaa dollaria nykyrahassa (ks. Insider, 2017). Sijoitustappiostaan turhautuneena tämä tieteen suurmies lausui kuuluisat sijoittamisen liittyvät sanansa: ”I can predict the motion of heavenly bodies, but not the madness of crowds”, eli ”osaan ennustaa taivaankappaleiden liikkeet, mutta en väkijoukkojen hulluutta”. Tämän sijoitustappion jälkeen Etelänmeren komppaniasta ei saanut kukaan puhua Newtonin läsnäollessa. Uponneiden kustannusten käsite oli siis näköjään täysin tuntematon tälle tieteen suurmiehelle. Orjakauppa ei myöskään osoittautunut satumaisia voittoja tuovaksi tulevaisuuden bisnekseksi kuten Newton ja muut sijoittajat tässä tapauksessa laskeskelivat.


Yhdysvaltojen 1920-luvun lopun osakekupla


Vuoden 1929 osakekuplan puhkeamista Yhdysvalloissa edelsi jälleen suuri yleinen optimismi ja käsitys uudesta alkaneesta aikakaudesta, jota ruokkivat talouden kasvu, uudet keksinnöt ja kulutuskulttuurin yleistyminen. Sähkön käyttö yleistyi teollisuudessa ja kotitalouksissa, radiot, jääkaapit, puhelimet, autot ja lentokoneet tulivat arkipäiväiseksi ja loivat samalla positiivista eteenpäinmenon henkeä koko yhteiskuntaan. Ennen ensimäistä maailmansotaa vain harva yhdysvaltalainen omisti osakkeita, mutta vuonna 1929 jo 25 prosenttia Yhdysvaltojen kansalaisista oli osakkeenomistajia. Tällöin myös alhaiset korot ja voimakas talouden kasvu nostivat voimakkaasti osakkeiden hintoja ja lisäsivät entuudestaan innostusta osakesijoittamista kohtaan. Uusi aikakausi näytti niin uljaalta, että tunnettu taloustieteilijä Irving Fisher esitti sijoittajien tapaamisessa kaksi viikkoa ennen 29.10. tapahtunutta Wall Streetin pörssiromahdusta hyvin kuuluisan, mutta erittäin vääräksi osoittautuneen näkemyksensä: ”Stock prices have reached what looks like a permanently high plateau”, eli ”osakkeiden hinnat näyttävät saavuttaneen pysyvästi korkean tason”. Tästä pörssikuplasta ja romahduksesta toipumiseen meni peräti 25 vuotta eli vasta vuonna 1954 pörssin yleisindeksi Yhdysvalloissa ylitti vuoden 1929 tason.


Teknokupla kehittyneissä maissa


Uudet keksinnöt, teknologiset innovaatiot ja vankka käsitys uudesta uljaasta aikakaudesta edelsivät myös 2000-luvun alun teknologiakuplan puhkeamista. Internetin yleistyminen ja matkapuhelinteknologian kehittymien loivat vankkaa uskoa uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja suurin voittoihin. Jälleen suuret kansanjoukot innostuivat uuteen teknologiaan liittyvistä yrityksistä ja niiden osakkeista. Vuosituhannen lopulla jo pelkät liikeideat listattiin pörsseihin huimilla arvostuksilla. Internetin yleistyminen ei kuitenkaan tuonut useimmille yrityksille satumaisia voittoja, vaan kävi aivan päinvastoin – kovin monet yritykset menettivät hinnoittelu- ja jopa elinvoimansa.


Suomeen sentään syntyi ensimmäinen maailmanluokan yritys Nokia, joka yksinään 223 miljardin markkina-arvolla kohosi selvästi suuremmaksi kuin oli Suomen koko bruttokansantuote, joka oli vuonna 2000 noin 132 miljardia. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Suomen pörssin markkina-arvo vuoden 2020 lopussa oli noin 330 miljardia ja BKT vuonna 2020 oli noin 238 miljardia. Nokian markkina-arvo yksistään siis ylitti lähes 70 prosentilla Suomen BKT:n arvon vuonna 2000. Tämäkin suomalaiseen puhelinteknologiaan liittynyt kupla oli siis jokseenkin samanlainen tapahtumaketjultaan kuten aikaisemmat kuplat, mutta kansanjoukkojen innostumisen kohde oli jälleen eri. Helsingin pörssin yleisindeksi saavutti kaikkien arkojen korkeimman tason 2.5. 2000 eli 18331 pistettä, mihin vuoden 2021 lopun 12800 pisteen tasoilla on vielä matkaa yli 40 %. Nokian matkapuhelin yksikön romahdus osoittaa, että erittäin suuretkin yritykset voivat hyvin nopeasti menettää elinvoimansa, eikä niiden osakkeiden hintoihin sisällytetyt tulevaisuuden odotukset koskaan täyty.


Virtuaalivaluuttakupla


Vuonna 2020 alkanutta koronaepidemiaa oli edeltänyt vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen lähtenyt lähes yhtäjaksoinen nousukausi. Tosin vuoden 2011 Euroopan velkariisi heilutteli maailma pörssejä ja Suomen pörssissäkin tapahtui noin 36 prosentin korjausliike. Tämä laskumarkkina tosin kesti vain puoli vuotta, jonka jälkeen nousu jatkui koronapandemian 11.2. 2020 alkuun asti Helsingin pörssin saavuttaessa tason 10728 pistetä. Pandemian aiheuttama pörssien alamäki jäi hämmästyttävän lyhyeksi ja pieneksi. Helsingin pörssi tippui viisi viikkoa 18.3. asti saavuttaen 6833 pistettä, jonka jälkeen alkoi reipas yhtäjaksoinen nousu. Helsingin pörssi ylitti pandemiaa edeltäneen tason jo 27.11. eli alle 10 kuukautta laskun alkamisesta ja jatkaen edelleen voimakasta nousuaan. Pörssit siis antoivat ymmärtää, että epidemiaan liittyvät taloudelliset epävarmuudet alkoivat hellittää jo viisi viikkoa laskun alettua ja että taloudelliset näkymät olivat pandemiaa edeltävää aikaa paremmat vajaat 10 kuukautta epidemian alettua. Tätä oli vaikea uskoa todeksi tarkkailemalla epidemian kehitystä ja reaalitalouden näkymiä. Voidaankin siis ainakin kysyä, saivatko maailman pörssit koronatartunnan ja sekosivatko ne tämän johdosta? ☺


Pörssejä sekoittava elementti löytyykin reaalitalouden myönteisten näkymien sijaan rahapolitiikan puolelta. Finanssikriisittä lähtien jatkunut ja korona-aikana korostunut keskuspankkien harjoittaman äärimmäisen kevyen rahapolitiikan seurauksena todistamme jälleen uutta sijoituskuplaa, josta Bitcoinin ja muiden virtuaalivaluuttojen arvostukset ovat yksi selvä esimerkki. Yritysten pitkän aikavälin voitot huomioiva Shillerin p/e -luku on tällä hetkellä lähes 40, eli siis selvästi korkeammalla kuin ennen vuoden 1929 pörssiromahdusta, ja luku lähentelee jo pian teknokuplan aikaisia kaikkien aikojen korkeita arvoa, jolloin Shillerin p/e -luku oli noin 45 ennen kuplan puhkeamista. Osamarkkinoiden kuplaa osoittava perinteinen kuumemittari on myös listautumisinto, jolla uudet yritykset rynnistävät pörssiin. Hyvin arvokkaat tappiollisten yritysten kaupat ovat myös kupla-ajan ilmentymä. Suomainen Wolt myytiin Yhdysvaltoihin hämmästyttävällä hinnalla, kun 7 vuoden tappiollisen toiminnan jälkeen yritys myytiin 7 miljardin hinnalla. Woltin liikeidean keskiössä on yli 200 vuotta vanha keksintö eli polkupyörä, ja sen käyttäminen ruoka-annosten kuljettamiseen. Nyt voidaankin kysyä, ovatko Bitcoin tai nyt listattavat ja kaupattavat yritykset enemmän tulevaisuuden rahantekokoneita, kuin mitä olivat aikanaan tulppaanin sipulit, Etelänmeren orjakauppa, sähkö, jääkaapit ja lentokoneet tai internetin tuoma monien palveluiden ilmaistarjonta. Samalla tavalla kuin eri vuosikymmeninä ja vuosisatoina ihmiset rakastuvat eri kohteisiin, niin heillä on myös taipumus lähteä mukaan sijoituskupliin, jotka jälkikäteen näyttävät jokseenkin kummallisilta, oudoilta – ja jopa hölmöiltä.


Kirjoitus perustuu Vaasan yliopiston kauppatieteen opiskelijoiden Warrantti Investin pikkujouluissa Leipätehtaalla 23.11. 2021 pidettyyn puheeseen.


Lähteet


Holodny, Elena (2017). Isaac Newton was a genius, but even he lost millions in the stock markets. Insider lainattu 22.11.2021 osoitteesta: https://www.businessinsider.in/isaac-newton-was-a-genius-but-even-he-lost-millions-in-the-stock-market/articleshow/58280916.cms

bottom of page