Pitkään kestäneen nollakorkojakson jälkeen on hyvä muistella mitä vaikutuksia peruskorolla on esimerkiksi osakaslainojen korkoihin.
Peruskorko on valtiovarainministeriön julkaisema hallinnollinen korko. Peruskorko määritetään kesä- ja joulukuussa puoleksi vuodeksi eteen päin. Peruskorko lasketaan kolmen edeltävän kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden euriborin keskiarvona.
Peruskorko on rahapolitiikan työkalu, jolla määritetään monien luottojen, kuten pankkilainojen sekä osakaslainojen koron vähimmäismäärä. Kuten pankki niin ei myöskään yrityksesi saa lainata rahaa sinulle peruskorkoa alhaisemmalla korolla.
Tätä kirjoitettaessa peruskorko on noussut nollasta prosentista 2,5 prosenttiin ja on voimassa seuraavat kuusi kuukautta (tammi-kesäkuu 2023).
Kulloinkin vahvistetun peruskoron voit tarkistaa esimerkiksi Suomen Pankin sivuilta
Milloin osakaslainasta on perittävä vähintään peruskorko
Osakaslainasta ei tarvitse periä korkoa, jos laina on käsitelty osakkaan pääomatulona tilinpäätöksen yhteydessä. Sen sijaan osakaslainasta on perittävä vähintään peruskoron suuruinen korko, mikäli laina on maksettu takaisin saman tilikauden aikana, kun se on saatu. Niin ikään korkoa on maksettava, jos lainan saajana on osakas, joka omistaa yksin tai perheenjäseniensä kanssa alle 10% yhtiön osakekannasta tai äänimäärästä.
Esimerkki
Jussi omistaa yhtiön kokonaisuudessaan. Hän ottaa 4.1.2023 uuden asunnon hankintaa varten 100.000 euron lyhytaikaisen lainan yhtiöltään. Myytyään vanhan asunnon hän palauttaa osakaslainan yritykselle 6.6.2023. Peruskorko on 2,5% ja korkopäiviä kertyy yhteensä 153 kappaletta. Tämä tarkoittaa, että Jussin on maksettava lainasta yhtiölleen vähintään 1 047,95 euron suuruinen korko.